Maalit ja pintakäsittelyaineet

Maalien ja pintakäsittelyaineiden vaikutus sisäilmaan on merkittävä. Teollisissa maaleissa on useita kemikaaleja joita monet sisäilmasta sairastuneet eivät kestä. Kaikki perinnemaaleina itseään mainostavat (kalkkimaalit, punamultamaalit yms) eivät kuitenkaan sellaisia ole vaan sisältävät homeenestoaineita (isotietsolit ja isosyanaatit) ja muovia (PVA:ta).

Osasyy uudisrakennusten aiheuttamiin oireisiin on juuri maaleista ja pintakäsittelyaineista haihtuvat emissiot. Ne ovat vältettävissä ostemalla puuvalmiita eli käsittelemättömiä materiaaleja, ja jättämällä ne sellaiseksi tai käsittelemällä ne itse solumyrkyttömillä ja liuotteettomilla aineilla.

Tuotteita, joiden sisältöä salaillaan, ei kannata käyttää. Osa aineista on myös turhaa täytettä, kuten halpaa liuotinta. Liuotin haihtuu maalatusta pinnasta pois ilman että tuo peittoa. Usein kaupasta saatava öljymaali on valmistettu liuottimella ohennetusta modifioidusta (paksunnetusta) pellavaöljystä.

Alkydimaalien huono peittävyys selittyy sillä että tuotteessa voi olla jopa 30-40 prosenttia liuotinta.

Ulkomaalauksessa alkydi- ja lateksimaalit ovat kalliita pitkän päälle, koska ne pitää uusintamaalauksessa raaputtaa huolella pois. Perinteinen öljymaali ei sellaista rapsutusta vaadi. Tämän lisäksi keittomaali vanhentuu kauniisti eikä hilseile.

Ulkomaaleissa tiivis hengittämätön pinta on riski puun lahoamiselle, ja vaatii kunnon tuuletusraon toimiakseen.  

Suomen luonnonmaalit ovat erikoistuneet vähäpäästöisiin maaleihin, kuten Auron maaleihin. Myös Rakennusapteekki myy monia maaleja ilman liuotinaineita: Allbäck pellavaöljymaalia, Linus katto- ja seinämaalia, Falu Rödfärgin ja Hangon Värin keittomaalia. Kymin Palokärki valmistaa Porvoossa  perinteisellä tavalla muun muassa pellavaöljymaaleja ilman täyteaineita, liuottimia tai muita öljyjä ja hartseja. Juvi valmistaa mehiläisvahan ja keitetyn pellavaöljyn seosta ja niin ikään jälleenmyy perinnemaaleja.

Vaihtoehtoja siis on, joskaan ei rautakaupassa. 

Laatumaalit ovat siis riittoisampia kuin halvat ja paljon liuottimia sisältävät, ja jopa maalauskertoja voi olla mahdollista vähentää. Myös jäljessä on eroa.

Siellä missä on vettä, on myös elämää. Siksi vesipitoisissa tuotteissa on homeenestoaineita, sillä “vesipurkin” pitäisi säilyä vuosikausia.

Sekoittamalla jauheen tai ainesosat veteen tai muuhun itse, välttää paljon lisäaineita – ja helposti myös rahaakin. Tällaisia jauhepohjaisia maaleja ovat esimerkiksi Auron kalkkikaseiinimaali tai Old Fasshion Milk Paint Factoryn maitomaalit. Keittomaalisettejä myy esimerkiksi Kymen Palokärki.

MAALAUS VIE AIKAA

Välttämällä valmiiksi maalatut paneelituotteet joutuu kuitenkin tekemään paljon työtä käsin, mikä vie aikaa tai maksaa. Toisaalta itse sekoittamalla saa peittäviäkin maaleja pienemmällä rahalla. 

Paritaloon maalattiin pelkästään listoja 700 metriä.

Jos paneelit maalaa ennen asentamista, niissä ei näy rakoja ilman kuivettua helmikuun pakkasissa ja puun kutistuttua. Tulee olla tarkka että maalia ei mene ponttiin tai isoksi klöntiksi alle. Jos ponttiin tai ponttiin menevään “urokseen” jää maalia liikaa, se pitää rapsuttaa pois, mikä hidastaa asentamista merkittävästi.

MAALIEN SEKOITTAMINEN

Ennen sotia valmistettiin maalit itse. Perinnemaalireseptejä löytyy etsimällä netistä tai lukemalla vaikkapa Panu Kailan teoksia. 

Pigmentin määrällä säädetään maalia kuultavasta peittävään. Pellavaöljyyn lisätty ina titaanioksidia jätti vaalean puun “oikean” väriseksi, sillä pelkkä öljy tummentaa.

Keittiön kaapit käsittelin sekoittamalla puhtaaseen keitettyyn pellavaöljyyn Faluninpunaista rautaoksidia (noin puolet öljyä ja puolet pigmenttejä). Punaisen taitoin ketuksi hitusella mustaa rautaoksidia. Puun kuviointi jäi kauniisti reippaassa ketun värissä esille.

Ketun väri keittiön kaappeihin tuli pigmenteistä pellavaöljyssä.
Levittäminen tapahtui puuvillarätillä. Itse pistin lampaanvillaa vanhan lakananpalan sisälle. Rätti kuluu nopeasti puhki, sillä kerroksen pitää olla ohut.

Herkkiä pintoja on mahdollista suojata öljyillä tai vahoilla. Kaunis maitomaalilla saatu kuultava pinta on mahdollista öljytä vaikkapa Auron kovaöljyllä tai puhtaalla, keitetyllä pellavaöljyllä keittiötasoissa tai märkätiloissa. Toki öljyihin on helppo sekoittaa pigmentti suoraankin. 

Hirren saa kauniin ruskeaksi patinoitua kahvi- tai teekäsittelyllä. Teen voi käsitellä myöhemmin millä vain. Kahvin rasva taas rajoittaa myöhempää käsittelyä. “Petsin” voi levittää ruiskuttamalla suihkepullolla tai sivelemällä pensselillä tai rätillä useampaan kertaan halutun tummuusasteen saavuttamiseksi.

Sellakalla eli 1800-luvulla käytetyllä kirvojen eritteellä saa peitettyä oksanreikien puskemisen läpi. Meripihkan väriset sellakkahiutaleet voi liuottaa vaikkapa sinoliin, ja oksanreiät voi vaikka sormella täplittää pariin kertaan ennen maalausta.

Kirvojen avulla valmistettu sellakka on ollut yleinen lakkapinta vanhoissa huonekaluissa. Sitä käytetään myös makeisissa kiiltoa antamassa.

Safa arkkitehti Jari Helminen on koonnut itsevalmistettavia maaleja:K

Maitomaali / valkoinen, 60 L
• Maalaamattomille sekä aikaisemmin keittomaalilla tai maitomaalilla maalatuille puupinnoille.
30 l rasvatonta maitoa
30 kg kalkkitahnaa (hautakalkkia)
• Hinta 6 € / l = 1.20 € / m2
• Tarvittaessa (esimerkiksi höylätty puu, kestopuu, maalinpoiston jälkeinen puu tms.) lisäksi 3 l pellavaöljyvernissaa (15 € / l)
• Kertamaalaus .5 m2 / l

Öljymaali / valkoinen 60 L
• Maalaamattomille tai aikaisemmin öljymaalilla, maitomaalilla tai keittomaalilla maalatuille puupinnoille
45 l pellavaöljyvernissaa
25 kg titaanivalkoista (titaanioksidia
• Hinta .22 € / l = 5 € / m (kahdesti maalattuna) 2
• Maalaus kahteen kertaan, yhteensä .5 m2 / l
• Muita värejä voi tehdä pigmenttejä lisäämällä

Keittomaali / punainen, 60 L
• Käyttö sahapintaisella, maalaamattomalla tai vastaavalla maalilla maalatulla puupinnalla.
50 l vettä
2 kg rautavihtrilliä (rautasulfaattia)
4 kg vehnä- tai ruisjauhoja
8 kg punamultaa
• Hinta .1.5 € / l = 0.40 € / m2
• Keittoaika 2-3 tuntia. Punamulta lisätään vasta loppuvaiheessa. Jos maalia joudutaan säilyttämään yli pari päivää, lisätään säilöntäaineeksi 2 dl suolaa. Tarvittaessa maalia voidaan ohentaa suolavedellä.
• Tarvittaessa (esimerkiksi höylätty puu, kestopuu, maalinpoiston jälkeinen puu tms.) lisäksi 3 l pellavaöljyvernissaa (15 € / l)
• Kertamaalaus .3.5 m2 / l

HOMEENESTO JA HARMAA PUU

Harmaanmaantunut puu säilyy, ja alussa ilmeistyvät sinistäjäsienen pilkut eivät tarkoita puun lahoamista. Prosessia voi nopeuttaa suojaamalla puun rautavihtrilli- eli rautasulfaattiseoksella. Rautasulfaattia myydään myös usein tavallisissa rautakaupoissa. Harmaantuminen tarvitsee aikaa ja vesisadetta.

Rautavihtrilliliuos 60 L Jari Helmisen mukaan:
• Uuden puupinnan harmaannuttamiseen.
50 l vettä
18 kg rautavihtrilliä (rautasulfaattia)
• Hinta .1.5 € / l = 0.25 € / m2
• Käytetään uuden puun harmaannuttamiseen.
• Kertamaalaus .7 m2 / l