Korjattavuus, muunneltavuus ja kestävät rakenteet. Nykyisin rakennetaan materiaaleilla ja rakenneratkaisuilla, joiden käyttöikä on 30 vuotta, ja korjaaminen on vaikeaa. Rakennuksia ei suunnitella korjattavaksi eikä osia vaihdettaviksi. Tämän lisäksi monet materiaalit, kuten vaikkapa muovit ja maalit – saattavat lyhentää rakennuksen elinikää.
Korjattavuus
Esimerkki: satavuotiaat puuikkunat voivat hyvinkin olla korjattavia, jos näitä ei ole lahotettu muovimaaleilla tai silikoneilla. Sen sijaan alumiini-puu-ikkunoiden elinikä on huomattavasti lyhyempi, ja ne ovat kertakäyttöisiä. Vanhat puuikkunat sen sijaan kannattaa kierrättää seuraaviin rakennuksiin.
Vaikka näin ihailen ikkunoita ja ovia, jouduimme lentomelun aiheuttamien desipelivaateen vuoksi ostamaan juurikin alumiini-puu-ikkunat ja komposiittioven. Ei kuitenkaan hirttäydytä siihen.
Perinteisen hirsitalon kivijalka voi kestää useita satoja vuosia. En uskalla arvioida miten vaikkapa harkoista tehdyt pilarit kestävät, puhumattakaan maan varaisesta laatasta. Nykybetonituotteiden elinikä on varsin lyhyt verrattuna graniittiin.
Naulapyssyllä kiinnitetyt ikkunanpielilaudat murtuvat irroitettaessa, kun taas ruuveilla laudan saa uudelleen kiinni, vaikka olisi tilkettä lisätty tai painumista tarkistettu.
Tarjolla helppoja kertakäyttöratkaisuja
Nykyrakentajalle on tarjolla runsaasti erilaisia teollisia kertakäyttöratkaisuja lähtien aina muovisista eristeistä ja maaleista lyhyen käyttöiän ilmastointijärjestelmiin puhumattakaan valumuoteista.
Esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon tiilihormi tulee massata kerran sadassa vuodessa. Vanhojen painovoimaisten kerrostalojen energiankulutus on Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan parempi kuin sähköä käyttävällä koneellisella ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla.
Huomasimme että kaupallisesta rakentaja.fi -palvelusta ei ollut tarjolla kahteen vuoteen mitään tuotetta, mikä sopisi meille ekologiseen, pitkäikäiseen rakentamiseen jossa huomioidaan sisäilma. Mainokset tursusivat biosidejä, muovia ja lyhytikäisiä rakenneratkaisuja.
Jännää, sillä esimerkiksi hirsirakentaminen on lisääntynyt, ja ekologisuuden tulisi olla trendi jo ilmastokriisin vuoksi. Hiilipäästöjä pitäisi vähentää, ei lisätä.
Esimerkiksi pellavaöljystä ja kalkista tehty kitti ei lyhennä ikkunapuitteiden elinikää. Halvat muovipohjaiset “helposti levittyvät” kitit taas lyhentävät, eivätkä näin ole rakennuksen elinkaaren aikana niin halpoja.
Muunneltavuus
Muunneltavuus lähtee perusarkkitehtuurista, pohjan suunnittelusta. Väliseinä, joka on tehty lattian päälle, on siirrettävissä. “Kelluvat” välisenät mahdollistavat vaikkapa kahden lastenhuoneen jakamisen kolmeksi, jos tulee tarvetta. Patterit, jakotukit ynnä muut kiinteä tekniikka kannattaa sijoittaa paikkoihin, jotka eivät estä seinien siirtämistä. LVI-suunnittelussa ei tällaista osattu ajatella.
Tilojen monikäyttöisyys mahdollistaa samojen neliöiden hyödyntämisen eri tarkoituksiin. Esimerkiksi ammeen päälle voi laskeutua katosta pyykkitelineen, tai kodinhoitohuoneessa voi toimittaa aamutoimet.
Materiaalivalinnat vaikuttavat. Esimerkiksi betonielementtejä on rankempi muunnella, mutta ranka- ja hirsirakenne on helpommin fiksattavissa. Tietyissä tilanteissa ruuvit voittavat sinänsä nopeamman naulapyssyn. Usein helppo korjattavuus tuo muunneltavuutta.
Käyttöönoton jälkeinen aika, jona rakennusosa, materiaali tai laite täyttää tekniset toimivuusvaatimukset, on tekninen käyttöikä. Huoltoväli taas sitä miten usein nämä pitää huoltaa. Tarkastusväli taas sitä miten usein on tarkistettava kunto. suunnittelussa tarkastus, huolto ja uusiminen kannattaa ottaa huomioon oli kyse lämmönsiirtojärjestelmästä tai vaikkapa kattopelleistä.
Jokaisella aikakaudelle on tyyppillistä erilaiset riskirakenteet. Tämäkin aika tuottaa niitä. Rakennusfysiikan professori Vinhan mukaan nykyiset rakennusmääräykset eivät huomioi riittävästi kosteusriskejä ja rakennusfysiikkaa.
Kaikessa suunnittelussa kannattaa huomioida
- Tekninen käyttöikä
- Huollettavuus
- Korjattavuus
- Muunneltavuus
- Riskirakenteet
Kaikista materiaaleista ei ole pitkäaikaista kokemusta. Siltä kaikki vanha ei ole hyvää, eikä uusi huonoa. Onkin käytettävä maalaisjärkeä ja kokonaisarviota jotta parhaat ratkaisut löytyvät. Osa sisäilma-altistuneista rakentajista ottaa mallia vanhoista materiaaleista ja menetelmistä.
Myös muuttuva ilmasto kuten sateiden rakentuminen, vinot sateet ja pidempi kostea aika vaikuttavat rakennusten ikään.
Omia huomioita
Hyvä suunnittelu huomioi myös talotekniikan varsin lyhyen käyttöiän ja putkivedot kulkevat helposti avattavissa tai uusittavissa paikoissa. Tätä eivät kaikki suunnittelijat tule ajatelleeksi, mutta kannattaa ratkoa sillä se pienentää myöhempiä kustannuksia ja parantaa korjattavuutta.
Rakennuslaissa pitkäikäisyys ja siten korjattavuus on ensisijaista, mutta se jää asetusten detaljien jalkoihin. Suunnittelussa pitäisi kirjoittaa aina ylös miten teknisesti putket, sähköt, ikkunat jne korjataan seuraavan parin sadan vuoden aikana – mahdollisimman vähin vaurioin.
Painuvat rakenteet vaativat aina muistamista. Jännitystä toi yläkertaan menevän putken sijoittaminen litistyviin paikkoihin, kuten huoneistojen välien muurin ja painuvan yläkerran rakoon. Tätä paikkasimme järsimällä muurista tilaa. Mikään ei korvaa huolellista suunnittelua.