Talotoimittajan valinta

Hirsitalovalmistajia on Suomessa toistasataa, ja muutama rakentaa Suomeen maan rajojen ulkopuolelta, kuten Virosta tai Norjasta. Tarjolla on kaikkea käsityövaltaisesta isän ja pojan hirsiveistämöistä pitkälle automatisoituihin tehtaisiin. Myös hirsiveistökursseja on tarjolla.

Ensimmäinen valinta liittyy hirsityyppiin: Massiivihirsi painuu enemmän ja halkeilee, lamellihirressä taas muovikerrokset aiheuttavat epäluuloja.

Suuremman massiivihirsitalon tilausta saattaa helpottaa riittävä aika hirsien talvikaatoon ja kuivaamiseen. Jos taas käyttää suuria lamellihirsitalotehtaita, on mahdollista saada avaimet käteen-paketti sekä nopean, noin kolmen päivän sisällä vesikattoon saakka tapahtuvan pystytyksen, mikä taas vähentää rakentamisen aikaisia kosteusriskejä.

Kaikilla valmistajilla ei ole tarjota riittävän paksuja hirsiä lisäeristämättömiin hirsitaloihin. Jos haluaa seinien olevan läpikotaisin yhtä ja samaa ainetta, karsiutuu toimittajakaarti. Paljon alle 200 mm hirrestä ei asuinrakennuksia saa rakentaa ilman ylimääräistä lämmöneristettä.

Kuva: Hirsikehikon pystytys.

Valmiusaste vaikuttaa hintaan suuresti. Kannattaa miettiä kuinka paljon työtä on valmis itse tekemään. Eniten hintaan vaikuttavat neliöt. Myös yksinkertainen rakenne merkitsee, sillä jokainen nurkka maksaa muutaman tonnin lisää. Samoin jokainen jiiri kattorakenteessa lisää hitusen kosteusriskejä.

Talotehtaiden luotettavuudesta, kuten virheistä ja reklamaatioiden korjaamista löytyy tietoja keskusteluryhmistä. Hyvä laadunvarmistus ja palvelutaso näkyy usein hinnassa.

Pilkkominen osaurakoihin saattaa tuoda säästöä, mutta tällöin projekti saattaa olla hitaampi. Riskiä löytyy myös urakoiden vastuista siinä, että mikä kuuluu mihinkin. Luotettava projektin vetäjä ja vastaava mestari ovat tällöin avainasemassa.

Hirsi ei tee itsessään rakennuksesta sopivaa altistuneelle. Kävimme katsomassa vastavalmistunutta hirsirakennusta, joka aiheutti heti voimakkaita oireita: Lattiassa oli laminaatit ja tuoreet kalustelevyt kärysivät. Liima ja rakennusmateriaalien ja -kalusteiden sekä maalien päästöt haisivat voimakkaalle, vaikka talossa oli asuttu jo viikko.

Kun altistunut rakennuttaa taloa, tulee sekä suunnittelussa että rakentamisessa huomioida kaikki materiaalit ja työaiheet – ja lopulta myös kalusteissa on huomioitava päästöt sisäilmaan. Vaikka välittömiä oireita ei tulisikaan, pitkäaikainen altistus kannattaa ottaa vakavasti.

Pelkät allergia ja astmaliiton logot eivät riitä takaamaan sopivuutta altistuneille, M1-luokituksesta puhumattakaan. Molemmat sallivat myös aineita, jotka eivät sovi kaikille.

Rungon pystyttäjän ja timpurin kanssa tulee sopia kosteuden ja pölynhallinnasta. Näitä ei voi ulkoistaa, mutta työtavoista tulee sopia etukäteen.

Altistuneet rakentajat tekevät valintoja:

  • Runkomateriaali: Massiivihirsi, lamellihirsi, tiili, puurunko puukuitueristeellä vai jokin muu.
  • Painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto.
  • Kosteat tilat samaan rakennukseen vai erilliseen pesutupaan.
  • Pinnat luonnonmateriaaleilla vai kelpaako teolliset.
  • Eristeiden ja muiden rakennusmateriaalien valinnat: tavanomaisia vai vähäpäästöisiä.
  • Pohjaratkaisu: Rossipohja vai maanvarainen laatta ja millä tavalla.
  • Betonivaluja vai ei.
  • Pintakäsittelyt “luonnonmaaleilla” vai teollisilla aineilla.
  • Minkä verran omaa tekemistä.
  • Oman työn osuus, osaurakat vai pakettitalo.

Materiaaleja ja pintakäsittelyaineita kannattaa testata aistinvaraisesti, samoin rakenteilla olevia tai uusia taloja. Altistuneiden rakentajien kanssa kannattaa verkottua ja käydä tutustumassa muiden rakennusprojekteihin ja heidän käyttämiin materiaaleihin. Mitään yhtä ja oikeaa ratkaisua ei ole.

Kilpailutusvaiheessa tarjousten saamisessa yhteismitalliseksi voi olla hyötyä rakennusalan ammattilaisen avusta.

Altistuneille soveltuvia uusia taloja rakennetaan liian vähän, eikä osaamista löydy jokaiselta talotehtaalta. Suomessa on kymmeniä tuhansia perheitä, joiden on vaikea löytää asuntoa, jossa jokaisen perheenjäsenen on riittävän hyvä hengittää. Osa löytää vanhan talon jossa voi olla, mutta osa on käytännössä pakotettu rakentamaan mahdollisimman puhdas sisäilma. Myöskään altistuksen vuoksi asunnottomille kunnilla ei useinkaan ole tarjota ratkaisuja.

Kuva: Lampaanvillaa laitetaan hirren väliin.

Tontti vaikuttaa talomallin valintaan, ja talotehtaiden mallistoista saa ideoita. Joka neliö maksaa, märkätilat muita enemmän. Hyvä suunnittelija on avainasemassa paitsi rakentajan tarpeiden ymmärtämisessä niin myös rakentamisen kustannusten hallinnassa. Kaavamääräykset rajoittavat eri alueilla eri tavoin rakentamisen ratkaisuja muun muassa materiaalien ja kattokulman suhteen.

Tontin valinnan jälkeen kävimme useamman talotehtaan pakeilla: haimme pienten lasten vanhempina avaimet käteen tai muuttovalmiita ratkaisuja. Oli löydettävä valmistaja, joka taipuu miettimään altistuneille sopivia ratkaisuja.

Tavoitteena oli että projektissa löytyy suuntaviivoja muillekin altistuneille, jotta pyörää ei tarvitsisi jokaisen keksiä uudelleen.

Tähän päädyimme

Arkkitehti Niina Näsälä suunnitteli huolella talon sisäilma-ratkaisuiltaan minimalistiseksi. Saimme kaupan päälle hyvän näkökulman käytettävyyteen.

Runkotoimittajaksi valikoitui Vaaran Aihkitalot näillä perusteilla:

  • Yritys on rakentanut massiivihirsirakennuksia jo 80 -luvulta asti ja on vakavarainen.
  • Toimitusjohtaja Matti Vaara vakuutti halullaan keskittyä laadukkaaseen ja perinteisiä pitkällä aikavälillä toimiviksi todettuja ratkaisuja käyttävään rakentamiseen. Päämääränä on tehdä pitkäikäisiä rakennuksia.
  • Aihkitalot on panostanut erityisesti hirren kuivaamiseen. Käytetyt hirret ovat ylivuotisia, eli ne ovat kuivaneet talven yli ennen höyläämistä. Meidän hirtemme olivat kuivaneet puolitoista vuotta, koska höyläys tehtiin syksyllä. Näin varmistetaan että kuivuessaan vinoon kääntyvät tukit saadaan höylätessä oikaistua tai kokonaan hylättyä ennen rakentamista.
  • Matti tuli itse poikansa Paavon kanssa pystyttämään hirsikehikon, joten meidän ei tarvinnut pelätä että siinäkään jouduttaisin tinkimään laadusta.
  • Aihkitalojen kanssa onnistui kuusilastusta valmistetun Ehta -eristeen ja lampaanvillan käyttö, mikä ei olisi onnistunut kaikkien talotoimittajien kanssa.
  • Ylivuotinen Pohjois-Suomessa kasvanut massiivi- eli liimaton 240 mm paksu höylähirsi jonka korkeus vaihtelee välillä 220-320 mm on komea.

Taloa pääsee katsomaan pyytämällä tai kesän miniseminaarissa, josta myöhemmin blogissa.

Rungosta jatkoimme timpuri Aki Saukkosen kanssa eteenpäin. Vaikka kokonaispaketti olisi ollut vaivattomampi, kukaan talovalmistajista ei tarjoa näin kustomoitua ratkaisua, jossa kaikki materiaalit tutkitaan tarkkaan. Kyllä siinä Akillakin on kestämistä, mutta hyvin on sujunut, ja rautainen ammattitaito auttaa meitäkin erittäin paljon.

Vaaran Aihki-talot käyttävät pohjoisen hidaskasvuista puuta. Se on kovaa ja voimakkaan tuoksuista.

Muutamia hirsitalotoimittajia löytyy Suomi rakentaa -sivustolla.

Avainsanat: omakotitalon suunnittelu, hirsitalo, hirsirakentaminen, sisäilma.