Tietoa sisäilmapuhtaasta rakentamisesta

Tietoa kalusteiden, rakennusmateriaalien ja rakennevaihtoehtojen vaikutuksesta sisäilmaan on aika hajanaisesti. Käyttöturvallisuustiedotteissa on jonkin verran kerrottu myrkyllisimmistä aineista, mutta kaikki valmistajat eivät paljasta siinäkään mitä kemikaaleja tms on käytetty.

Materiaaleista kannattaa kysyä valmistajilta, vaikka mainoksissa ei välttämättä mainita kaikkia lisäaineita. M1-luokitelluista materiaaleista voi kysyä M1-päästömittauspöytäkirjan valmistajalta. Näissäkään ei mitata kaikkia yhdisteitä. 

2001 julkaistiin VTT:n tutkimus rakennusmateriaalien päästöstä sisäilmaan, ja tästä löytyy tavanomaisimpien materiaalein päästöjä.

Facebookissa on keskusteluryhmiä jotka keskittyvät altistuneille rakentamiseen (”Perinteisen hirsitalon rakentajat”, ”Homeettomia rakennushaaveita”) ja tavanomaisesta rakentamisesta voi keskustella “hirsitalojen rakentajat” sekä paikallisiin omakotitalorakentamiseen ja raksakimppoihin keskittyneissä ryhmistä.

On hassua miten vähän mikään mainosjulkaisuissa kuten vaikkapa rakentaja.fi:n palveluista sopii tämän kaltaiseen rakentamiseen: kyse on usein maanvaraiseen laattaan, betonivaluun, kipsilevyihin tai muovieristeisiin liittyvistä mainoksista.

Messuilla voi kuitenkin käydä. Löysimme itse sieltä mm. Kyyjärven sahan Ponttisten puuponttilattian ja erilaiset hirsivalmistajat, ja myös ikkunoita ja ovia pääsee haistelemaan.

PRKK:n rakentaja-kurssit ovat erittäin hyödyllisiä projektinhallinnan, kilpailuttamisen ja priorisoinnin kannalta. Sieltä opimme että hyvä vastaava mestari, pääsuunnittelija ja tontin sijainti on avaimet onnistuneeseen projektiin.

Kun valitsimme Pekka Saukonojan vastaavaksi mestariksi, pankki kertoi että sitten ei ole mitään ongelmia. Vastaavan mestarin ammattaito ja länsäolo ovat äärimmäisen tärkeitä projektin onnistumisen kannalta.

Pääsuunnittelija ja arkkitehti Niina Näsälä on ollut korvaamaton ja syventynyt hyvin ratkaisuihin joilla minimoidaan päästöt sisäilmaan. Samalla käytännön lapsiperheen asumiseen on tullut hyviä näkökulmia, puhumattakaan estetiikasta. Hyvä yhteistyö luovan ja asian ymmärtävän rakennesuunnittelijan kanssa on myös tärkeää.

Olen tehnyt kevyitä kyselyitä altistuneiden parissa mm. siitä mitkä materiaalit yleisimmin aiheuttavat oireita. Kuitenkin kaikki kannattaa testata itse. 

Mirja Salkinoja-Salonen on tutkinut rakennuksissa olevia mikrobeja. Häneltä löytyy monta mielenkiintoista videota, kalvosettiä ja kirjoitusta googlaamalla.

Mikrobeista: sairaan talon ruumiinavauksia:

https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/80278117/Salkinoja_raportti_TSR112134.pdf

Lämmöneristeistä saatsi-arkkitehdit: http://www.tuuma.net/artikkelit/hirsitalon-lammoneristeet.pdf

Materiaalien valinnoissa laajoista kemian ja teknisen alan opinnoista on kieltämättä ollut paljon hyötyä, samoin mittaustekniikan ymmärtämisestä. Olen tutkinut hieman myös ekologista rakentamista. 

Avainsanat: valmistalo, hirsirunko, hirsitalo, sisäilma